15. Mielipaikka metsässä
Eläkkeelle päästyäni 1972,
muutin Kaarnalan metsämökkiin asumaan.
Perhe pysyi koossa.
Perheen äiti yksin oli kirjoilla Sipoossa
asuen siellä kirjoittajalle välttämättömän
kirjastonsa kanssa.
Muut perheenjäsenet saivat tulla
sinne oleskelemaan aina kun halusivat.
Pertin kanssa ajoin sieltä tuhannen
kertaa pikkuautolla Lappeenrantaan.
Lapset olivat mukana, kunnes lähtivät
omille teilleen.
Pertin ja minun opettajantyöt tehtiin
Lappeenrannassa. Matematiikan
vanhempi lehtori Pertti opetti lukiossa noin
seitsemänkymmentä oppilasta yhtenä
lukuvuotena.
Musiikinopettaja Kaija opetti kymmenestä
kahdeksaantoista vuotiaita kaikilla
luokilla. Neljäsataa oppilasta kertyi
opetettavia yhtenä lukuvuotena.
Koulutyöstä saimme eläkkeen.
Nykyaika on turvallinen, jos
tyytyy elämään kohtuullisen raittiina
ja kiitollisella mielellä.
Kaarnalan onnelliset päivät ovat nyt
palaamattomasti takanani. Käyn siellä
Lindasta käsin silloin tällöin muita
perheenjäseniä tapaamassa.
