Runoja Sipoosta, IV osa

20. Taivas on toiveiden mukainen

Haluamme suunnitella
tulevaisuuttamme.

Taivas on itse kullakin kuolleella
toiveittensa mukainen.
Kuoleman jälkeinen koti on
taivaskoti.

Minä menen Pertin kanssa siihen
taivaaseen, jossa on kukkaketo.
Siellä kukkii monta
mariankelloa,

tummansinisiä, valkeita ja
vaaleanpunaisia.

Voi siellä olla muitakin kukkia,
mutta mariankellot ovat

ihan välttämättömiä.

Ne soittavat sointua do-mi-sol.
Me istumme välillä yhdessä
satuneitojen ja satulakeijojen kattamassa
lounaspöydässä. Olemme joskus raittiit
ilman juovuttavia juomia.
Välillä olemme eri suunnilla.
Usein joku lapsi on

poimimassa kukkia kedolla.
Olemme vähään tyytyväisiä

ja nautimme toimettomuudesta.
Olemme hiljaisia ja rauhallisia.
Kipuja ei ole, mutta avarat
näköalat ikävystyttävät meitä.