18. Rauhan maahan
Kuoleman hetken koittaessa
tyyntyy syke sydämen.
Silmien loiston sammuessa
pois nukahdan.
Kuoleman vallan voittaessa
taukoaa taisto päällä maan.
Sammuva näin on ihmiskunta
avaruuteen.
On aika lepoon laskeutua
sankarten saatossa kulkevana.
On ahkeruutta, jaloa mieltä
noudatettu.
Hyvästi elämä, hyvästi vaan
jää taakse riennot maailman.
Rauhan maahan me kaikki kerran
näin saavutaan.
Lauletaan kansansävelellä (Hagfors,
Minne käy tuulen ilmasa tie.)