Runoja Sipoosta, V osa

Avaruuden asukkaiden, jollaisia me kaikki
olemme, kiihkeä rytmi painostaa meitä kaikkia
kiihkeään etsintään ja lyhyisiin lepotuokioihin.
Ajonopeutemme avaruudessa Auringon ympäri
on 120 000 km tunnissa. Sen tähden olemme
kaikki pyörällä päästämme.

Emme tiedä milloin viimeisen ihmisen
viimeiset aatokset syntyvät ja kuolevat.

Pieni kooltaan on avaruuden kaikkeudessa
meidän pieni tonttimme nimeltä Maapallo.
Täällä meillä on paljon katselemista ja
kuuntelemista ja muuta aistittavaa ja
tunnettavaa, kun kaikki aistimme tiedottavat
ympäristön ilmiöitä.

Kaksituhattavuotinen ajanlaskun taival on
tullut täyteen. Kolmas tuhatvuotta kulkee nyt
ensimmäistä vuotta. Olemme syyskuulla, kun
viimeistelen tätä kirjaa.

Olen asunut Sipoon Söderkullassa Linda-pal-
velutalossa vuoden ja kahdeksan kuukautta.
Elämä täällä sujuu minulla vielä omilla jaloilla
kulkien.

Minun huoneeni on 39 m2. Huoneen yhteydessä on suihku,
korkealla oleva, helposti istuttava vessatuoli ja
pesulavuaari. Tilava parveke avautuu länteen, taloa
ympäröivään, hoidettuun puutarhaan. Nyt nurmikolla
kukkii oranssin värisiä unikoita, joita katselen toisen
kerroksen parvekkeelta. Robusta-ruusut vaaleanpunaisine,
runsaine kukkineen ovat kukkineet koko kesän. Ne viisi,
Tuovi Lehtisen Vantaalta tuomaa juurakkoa, istutimme
täällä ensimmäisenä keväänäni 1999 Hely Taimin
toimiessa lapionheiluttajana. Huoneeni yhteydessä ovat
myös keittiökalusteet ja sähköhella. Täytin 24.3.2000
seitsemänkymmentäneljä vuotta. Elämä on kuljettanut mi-
nua virtaavassa vedessään näin pitkän ajan Olisi mau-
tonta kehua tai moittia omaa elämäänsä. Koko ajan sitä
kuitenkin yrittää pysyä hengissä. Hengissä pysymisen
pyrkimys näyttää olevan aivan tavallista ihmisillä.