Runoja Sipoosta, osa XI

8. Kirkas aamu

Kello kahdeksalta

on kirkasta.

Aamu kirkastuu

ja kuulaat omenat

puutarhan puissa nyt sädehtivät.

Halki vihreän
lehvistön leijailen
hetken hehkuvan
karkeloissa.

Tuli valo kuolematon
loistona auringon ja näkökenttää
taas valaisee.