Tieduo
Muamo, akkunaine da taidoilii
Taidoilijan biografii da ruadouru
Kaija Tellervo Tanskanen (omua suguh Piipponen), 1926–2012 (85-vuodahine), oli logonomi, paginspetsialistu da musiikanopastai, kudamal oli maisteran arvo, sego runoloin da kerdomuksien kirjuttai. Lasten iänenkäyttö oli hänel läheine aihe, da sidä häi kirjutti enzimäzen oppikniigun, Lasten laulukoulu, Fazeran jullattu vuvvennu 1963. Kaija oli kiinnostunnuh mielenterveysruavos da sai 2000-luvul Suomen Mielenterveysseuran kuldazen anšomitalin mielenterveyden hyväkse tekemäs ruavos.
Hänen muamo oli Iida Piipponen da tuatto Matti Piipponen. Kaija oli perehen nellän lapsen nuorimazii. Kun tuatto sairastui da kuoli, Iida-muamo ruadoi Kiihtelysvaaran kirjastonhoitajannu. Pereh eli mugai kirjastotalos. Nämmien vuozien aigua Kaijal rodivui suvaindu kirjallizuteh da runoloin da arvonandu kirjastoile.
Hänen perusopastukseh kuuluivat kodikylien alguškolat da Joensuun tyttöškolu. Viimeksi mainitus opastumistu varte häi eli lähembänä linnua, enimäkseh sugulaizien luona.
Sodien aigua häi ruadoi pikkulottannu eriluaduzis tehtävis, lopus Lotta-tehtävis ilmatorjundupataljonas.
Sovan jälgeh Kaija muutti Lahtih opastumah Viipurin musiikkiopistoh vuoziksi 1944–1946. Sen jälgeh häi muutti Helsingih ruadah da opastumah. Kaija loppi Sibelius-akatemien musiikanopastajan opastukset vuvvennu 1950.
Kaija meni avioh vuvvennu 1950. Hänen mužikku Pertti Tanskanen oli roinnuh vuvvennu 1924. Lapset Varpu, Vesa, Paula da Mervi rodittih vuozien 1950 da 1958 välil.
Lapsii kazvattaijen häi opastui Suomen Puheopistos logonomakse da valmistui vuvvennu 1958.
Eläjessäh da opastuessah Helsingis da piälinnun sevvul häi ruadoi muun muas Yleisradios iänitarkkailijannu da paginspetsialistannu sego erähis školois musiikanopastajannu.
Pereh muutti Lappeenrandah vuvvennu 1960 Pertin opastajan ruavon täh.
Lappeenrannas Kaija ruadoi pianon da iänenkäytön yksityisopastajannu, školoin musiikanopastajannu da monien toizien ainehien sijaisopastajannu.
Häi oli alottanuh kirjallizen da ezittävän taidehen harrastuksen jo nuorennu. 1960- da 1970-luvuinnu häi pidi monet runonlugemisillat; 1970-luvul ohjelmis oli hänen omua tuotanduo.
Lappeenrannan vuozinnu häi kirjutti musiikin oppikniigun da runokniigun sego eriluaduzie, puaksuh runoloin yhtistettylöi tevoksii etiikas da muailmankacondois.
Jäädyöhy terveyssyil eläkkehele Kaija muutti vuvvennu 1974 vakinaizesti perehen loma-asundoh Sipoon Kaarnalah, kus häi oli viettänyh monet kezät Helsingis da Lappeenrannas eläjessäh.
Myöhembi elos häi loppi keskeh jiännyön keskiškolan viimezet luokat Käpylän iltaškolas da suoritti ylioppilastutkindon. Kaija sai musiikanmaisteran arvon Sibelius-akatemies vuvvennu 1996.
Kaija eli Sipoos kuolemavu asti. Talvizil häi eli puaksuh Helsingin keskustas, sillä siäl joga päiväine elo da liikkumine oldih kebiemmät. Enimät hänen runokogomuksis rodivuttih Sipoon elovuozinnu.
Viimezet vuodet häi eli Linda-palvelukodis Sipoon Söderkullas. Kaija oli monipuolisesti lahjakas da käytti taitoloi lehtikolumnois sego yhtymäl aktiivizesti eriluaduzih harrastuksih. Elon loppuh suate hänel andoi iluo lähezien, sugulaizien da ystävien kohtuamine da heidän kuulumizien kuundelu.
Merkkivaihehien poimindat
Merkkivaihehet
24. tuhukuudu 1926 Kaija rodivui hänen vanhembien vanhembien talos Kiihtelysvaaran Heinävaaras
1927 Pereh muutti omah kodih Kansanahon tilale Kontiolahden Selkien kyläh
1931 Kodi menetettih pakkohuutokaupas, tuatto joutui bolničah da pereh muutti buabon kodih
1932 Eli sugulaizien luona
1933 Alotti alguškolan
1934 Pereh muutti kirkkokylän kirjastotaloh
1935 Hänen tuatto kuoli
1936 Loppi alguškolan nellä luokkua
1937 Alotti keskiškolan Joensuus
1939 Talvisodu
25. kezäkuudu 1941 Jatkosodu algai
1942 Opastui keskiškolas da ruadoi kezäl Lotta-tehtävis viestikompanies
1943 Loppi viisivuotizen keskiškolan da ruadoi kezäl Lotta-tehtävis ilmahavainnikompanies.
1944 Lopetti lugeon yhden vuvven jälgeh kevääl rahoin puuttehen täh
19. syvyskuudu 1944 Jatkosodu loppui
1944–46 Opastui Viipurin musiikkiopistos Lahdes
1945 Vietti vuvven loppuosan Kontioniemen tuberkulozusanatoriumas
1946–1950 Opastui školan musiikanopastajakse Sibelius-akatemies (SA) Helsingis
1948–1952 Ruadoi Yleisradios
1949 Perusti perehen
1950–1959 Ruadoi musiikanopastajan tehtävis
1952–1958 Opastui da valmistui logonominnu
1958 Pienimmän lapsen syndymine
1960 Muutti Lappeenrandah
1960–1962 Pidi musiikkileikkiškolua
1960 Enzimäine runonlugemisilta Aale Tynnin tevoksis Lappeenrannas
1962 Ezitti saman ohjelman Teatteri Jurkas
1962–1974 Ruadoi musiikanopastajannu
1963 Runonlugemisilta Aale Tynnin da Eino Leinon tevoksis Lappeenrannas
1964 Edellizien ohjelmoin uvvendetut ezitykset Joensuus da Kouvolas
1964 Enzimäine painos: Laulukoulu
1966 Aaro Hellaakoski -ohjelmu Lappeenrannas da uvvendetut ezitykset Joensuus, Kouvolas da muul
1969 Aale Tynni -ohjelmu Lappeenrannas
1970–1972 Ateistin sanoitus, kirjutusruado
1971 Siirdyi miäräaigazele sairazeläkkehele
1972 Ateistin sanoitus Finlandia-talon kamarimusiikkisalis
1972 Opastumatku Bulgariah
1973 Tuli järilleh ruadoh
1974 Asettui vakinaizesti Sipoon Spjutsundih
1975 Siirdyi työkyvyttömyyseläkkehele
1976–1978 Kävi kirjutuskurssil Mikkelin Paukkulan opistos
1977 Jumala, runoja valosta Finlandia-talon kamarimusiikkisalis
1978 Semanttinen todistus Jumalan olemassaolosta Finlandia-talon kamarimusiikkisalis
1978 Neitseellinen syntymä Finlandia-talon kamarimusiikkisalis
1979 Tietämättömyyden tuskasta pois Finlandia-talon kamarimusiikkisalis
1980 Jeesus Kristus on suomeksi Aurinko Finlandia-talon kamarimusiikkisalis
1983–1986 Toimitti Kaarlo Marjasen kniigun
1987 Loppi Käpylän iltaškolan
1989 Synonyymiteoria Finlandia-talon kamarimusiikkisalis
1992 Musiikan kandiduatan tutkindu Sibelius-akatemies (SA)
1992 Artikkeli julgavukseh: Pappilan mäeltä salokyliin, Kiihtelysvaaralukemisto 3
1996 Sai musiikanmaisteran arvon
1997 Kolumnat julgavukseh: Mielenterveys aigakauslehti
28. kezäkuudu 1997 Enzimäine ezitys Kiihtelysvaaran kirjastos: Kirjastonhoitaja Iida Piipponen syntyi sata vuotta sitten (30.9.1897), Kiihtelysvaaran Heinävaaralla Ala-Piippolassa. Kasetti da diakuvat.
1998 Kiihtelysvaarasta Iida Lampisen kansanlauluja, sovittanuh Pentti Paalanen
1999 Muutti Linda-palvelukodih Sipoon Söderkullah
1999–2000 Kolumnat julgavukseh: Sipoon Sanomat
25. tuhukuudu 2000 Sipoon lugeon Tanskanen-matinea Helsingin Kiasmas
2. talvikuudu 2000 Kaija Tanskanen -matinea, Synonyymiteoria, Finlandia-talon kamarimusiikkisalis
2001 Kaija Tanskanen 40-vuotisjuhlu runonlugijannu. Oman tekstoin ohjelmu.
2002 Hänen mužikku kuoli
2003 Artikkelit julgavukseh: Entiset mänimet, Heinävaaran kyläkirja
2000-lugu Videotallendus: Kaija Tanskanen haastateltavana da runot hänen ičen lugiemannu, Timo Munther
15. pakkaskuudu 2012 Kaija kuoli Sipoon Söderkullas 85-vuotizennu
Julgavusluettelo
Tevokset da julgavukset
- Laulukoulu, oppikniigu, 1963.
- Ateistin sanoitus, runot, 1973.
- Jumala, runot, 1975.
- Neitseellinen syntymä, runot, 1978.
- Semanttinen todistus Jumalan olemassaolosta, tekstat, 1978.
- Mini-lapsen laulukoulu, oppikniigu, 1979.
- Tietämättömyyden tuskasta pois, runot, 1979.
- Ainikki Voipion tie Vassar Collegesta Taipalsaarelle, kniigu, 1983.
- Runoja Sipoosta Dikter om Sibbo I, 1992. ISBN 951-96669-0-7
- Synonyymiteoria Synonymteorin, tekstat, 1992.
- Runoja Sipoosta Dikter om Sibbo II, 1996. ISBN 951-96669-2-3
- Runoja Sipoosta Dikter om Sibbo III, 1998. ISBN 951-96669-6-6
- Runoja Sipoosta IV, 1999. ISBN 951-98318-2-7
- Dikter från Sibbo IV, 1999.
- Runoja Sipoosta V, 2000. ISBN 951-98318-0-0
- Dikter från Sibbo V, 2003. ISBN 951-98318-4-3
- Runoja Sipoosta VI, 2003. ISBN 951-98318-1-9
- Dikter från Sibbo VI, 2003.
- Järkytyksiä, omanelonkerdu vuozildu 1926–2004, 2004.
- Runoja Sipoosta VII, 2004. ISBN 951-98318-5-1
- Runoja Sipoosta VIII, 2005. ISBN 951-98318-7-8
- Runoja Sipoosta IX, 2005. ISBN 951-98318-9-4
- Runoja Sipoosta X, 2006. ISBN 952-99639-0-4
- Runoja Sipoosta XI, 2007. ISBN 978-952-99639-2-8
- Muistiinpanoja Aurinkojumalasta, 2. painos, Palladium Kirjat, tekstat, 2008.
- Valittuja runoja vuosilta 1970–2008, 2009.