Runoja Sipoosta, osa I / Dikter om Sibbo, del I

Vanha sävel

Sydämen syvyydestä

ääni laulahtaa,
elämän rohkeudesta

katse kimaltaa.

Laulahti sävel hiljaa

alkavan aamun koin
hiljaisuuden sointiin

tyynenä havahduin.

Pimeitten päivien sarja
edessämme nyt on
valoisat ajat toistuu
jälkeen pimeyden.

Lamput valoa loistavat

huoneeni valaisten
mieleni kammareissa

kynttilät liekehtivät.

47