Perjantaina joulukuun 19. päivänä 2003 tapahtui minulle
suuri asia palvelutalon huoneessani. Kaksi puhtauden
ylläpidon asiantuntijaa puuhaili asuinhuoneessani noin
tunnin ajan. Toisen nimi on Jonna ja toisen nimi on Laura.
Kun he olivat lähteneet jatkamaan työtään jonkun toisen
asunnon puhdistamiseen, niin silmäilin onnellisena heidän
tekemäänsä puhdasta jälkeä. Jonna yksinään teki työt
minun huoneessani, mutta Laura oli samoilla asioilla
läheisessä asunnossa. Kerran kukaudessa on siivouspäivä.
Tämä oli se kuuluisa joulusiivous, joka minulle oli juuri
tapatunut. Puhdas huone voi tehdä ihmisen onnelliseksi.
Suuri ilontunne syttyy ja hehkuu sisälläni vielä jäkeenpäin.
Keskiviikkona joulukuun 17. oli viimeinen allasuinti
vuoden 2003 puolella. Vesi kolmekymmentä asteista.
Sinivihreä veden väri hivelee silmää. Ei tungosta. Suuri
rauha valkoseinäisessä hallissa. Kukaan ei halua meluta
ja rikkoa hiljaisuutta. Imurilla vedetään pois veteen
joutuneet epäpuhtaudet.
Joulun tulo tapahtuu talvipäiväseisauksessa 22.päivänä.
Siihen hetkeen on vain kaksi päivää. Nyt on lauantai 20.
päivä, kun kirjoitan tätä tekstiä Macintosiin. Sunnuntai on
21.päivä. Sitten maanantaina 22.päivä klo 9,04 syntyy
Jeesus Kristus pohjoiselle pallolle. Siis Auringon valo
syntyy, pimeyden piteneminen katkeaa. Etelän kääntö-
piirillä tapahtuu Auringon kohtisuoran säteilyn pysäsäh-
tyminen. Pysähtyminen näkyy kaukana Betlehemissäkin,
jossa sen ensikerran huomasivat paimenet kedolla. Se
pysähtyminen on tapahtunut jo miljoonia vuosia ennen
paimenten havaintoa. Aurinko on se Neitseestä syntynyt
poikalapsi, jota tiedemiehet vieläkin kilvan kiirehtivät
kumartamaan. Nykyisin Aurinko syntyy Jousimiehestä ei
Neitsyestä. Taivaan tähtikartta muuttuu. Kohtisuora
säteily muuttaa kulkuaan kohti juhannusta eli pohjoista
kääntöpiiriä. Siellä se taas seisahtuu ja aloittaa
etenemisen takaisin kohti eteläistä kääntöpiiriä. Näin
vuodesta toiseen. Joulusta juhannukseen puoli vuotta ja
juhannuksesta jouluun toiset puoli vuotta. Vuoden mitta
täyttyy talvipäivänseisauksessa eli jouluna. Siitä alkaa
rakentua jälleen uusi vuosi, jossa on kaksitoista kuukautta.
Ihminen on täysin tällaisen luonnontieteellisen armokyy-
ditsemisen kourissa kykenemättä estämään tällaista suuren
maailmanjärjestyksen menoa. Kaikilla on sama Aurinko.