Minä kuulun siviliseurakuntaan, jossa painotetaan kaikki-
en katsomusten oikeutta ravita väestöä henkisesti. Miten
voisimme ehkäistä itsemurhia. Pitääkö itsemurha estää?
Se on yksi aikamme toiminnan ja keskustelun kohde.
Vuonna 1982 sain tietää, että valistusajalla elänyt rans-
kalainen tutkija Volney on kirjoittanut ranskankielisen
teoksen Valtakuntien rauniot, jossa hän toteaa, että
kristinusko on aurinkosysteemin kuvausta. Kielitieteel-
listä tulkintaa se tietenkin on. Jokainen sana on maailman
kielitiedettä. Kielitieteen tärkeä tehtävä on määritellä
merkityksiä sanoille ja tutkia kielten sanontoja globaalisti
semanttista tarkkuutta kirkastaen.
Vuonna 1975 kirjoittamani Jumala-teos sisältää minun
ajatusteni kehräytymistä kohti suurta oivallusta, että
Jeesus Kristus on galaksimme Aurinko. Lukijani voi
ymmärtää, että sain suurta riemun aihetta tutkija Volneyn
kirjasta. Sain lukea valistusajan suurmiehestä, joka oli
kaksisataa vuotta sitten miettinyt samaa aihepiiriä kuin
minä kaksisataa vuotta myöhemmin. Volney kirjoittaa,
että JeesusKristus on allegorinen kuvaus aurinkosys-
teemistä. Tietokirjailija Jyrki Ihalainen on suomentanut
osan tästä Volneyn teoksesta. Kirjat ovat keskustelua
maailman toisten ajattelijoiden kanssa. Ne ovat filosofien
elämäntyötä. Ennen eläneiden mielipiteet tulevat tietoon
kirjoitusten tallentamana. Synonyymifakta sanoille aurin-
ko ja kaikkivoipa valo Kristus, auttaa saavuttamaan
yksimielisyyden galaksimme ainoan Auringon voimasta
elävälle populaatiolle. Ainoa elämän syy ja mahdollisuus
on yhteys Aurinkoon kaikkialla maailmassamme.
Siirrettiin Aurinko taivaalta paperillle ja piirretty
vertauskuva oli tärkeä tieto armosta, joka lupaa pimeyden
päättyvän lähestyvään auringonnousuun. Pian kaikkialla
ihmisasutuksissa tiedettiin valon suuresta vaikutuksesta.
Armosta saimme valon pimeyden jälkeen luoksemme.
Jokainen seutu vuorollaan saa tutustua armon ihanuuteen.
Ei valo meitä hyljännyt, se saapuu luoksemme.