Birra
Eadni, eamit ja dáiddár
Dáiddára biografiija ja bargoeallin
Kaija Tellervo Tanskanen (riegádan Piipponen), 1926–2012 (85 jagi), lei logonoma, hupmanspesialista, musihkaoahpaheaddji ja master, ja maiddái divttaid ja muitalusaid čálli. Mánáid jietnageavaheapmi lei sutnje dehálaš fáddá, ja das son čálii vuosttas oahppogirjjis, Lasten laulukoulu, maid Fazer almmuhii 1963. Kaija beroštii maiddái mielladearvvašvuođabarggus, ja 2000-logus son oaččui Suoma Mielladearvvašvuođasearvvi golle ánsomearkka barggustis mielladearvvašvuođa ovddas.
Su eadni lei Iida Piipponen ja áhčči Matti Piipponen. Kaija lei bearraša njealji máná nuoramus. Go áhčči buohccái ja jámii, eadni Iida barggai Kiihtelysvaara girjerájus girjerádjehoidin. Bearaš ásai maiddái girjerádjohukses. Dáid jagiid áigge šattai Kaija ráhkisvuohta girjjálašvuhtii ja diktamáilbmái, ja árvvus atnin girjerájuid ektui.
Su vuođđooahppu lei ruoktogiliid álbmotskuvllat ja Joensuu Nissonolbmuid Skuvla. Dan skuvlla várás son fertii ássat lagat gávpogii, eanas fuolkiid luhtte.
Soađiid áigge son doaibmai Unna Lottan iešguđet bargguin, ja loahpas Lotta-bargguin áibmosuodjalusbataljonas.
Soađi maŋŋá Kaija fárrii Lahtii oahppat Viipuri Musihkkainstituhtas jagiid 1944–1946. Dasto son fárrii Helssegii bargat ja oahppat. Kaija gárvvistuvai musihkaoahpaheaddjin Sibelius Akademiijas 1950.
Kaija náitalii 1950. Su isit Pertti Tanskanen lei riegádan 1924. Sin mánát Varpu, Vesa, Paula ja Mervi riegádedje jagiid 1950 ja 1958 gaskkas.
Mánáid bajásgeassin son oahpai logonoman Suomen Puheopisto oahppoásahusas ja gárvvistuvai 1958.
Go son ásai ja oahpai Helssegis ja biras guovddášguovllus, son barggai earret eará Yleisradios jietnateknihkkárin ja hupmanspesialistan, ja máŋgga skuvllas musihkaoahpaheaddjin.
Bearaš fárrii Lappeenrantii 1960 Pertti oahpaheaddjebarggu dihte.
Lappeenrantas Kaija barggai priváhta piano- ja jietnaoahpaheaddjin, skuvllaid musihkaoahpaheaddjin ja máŋgga eará fága sadjásaš oahpaheaddjin.
Son lei árrat álggahan girjjálašvuođa ja ovdanbuktindáidaga. 1960- ja 1970-loguin son doalai máŋga diktaeahkeda; 1970-logus prográmmain ledje su iežas dáidagat.
Lappeenranta-jagiidis son čálii musihkaoahppogirjji ja diktagirjji, ja maiddái iešguđetlágan etihka ja eallinoainnuid guoski dáidagaid, dávjá divttaiguin ovttastahtton.
Go Kaija lei dearvvašvuođa geažil mannan ealáhaga ala, son fárrii 1974 bistevaččat bearraša luopmoásodahkii Kaarnalii, Sipooi. Doppe son lei orron olu geasiid dan áigge go ásai Helssegis ja Lappeenrantas.
Maŋŋelis eallimis son gearggai Käpylä eahketskuvllas gaskaskuvlla loahppaluohkáid mat ledje báhcán gaskan, ja čálii stuđeantta. Kaija gárvvistuvai musihka masterin Sibelius Akademiijas 1996.
Kaija ásai Sipoos jápmimis rádjai. Dálvet son ásai dávjá Helsinki guovddážis, go doppe lei árgabeaivi ja johtin álkit. Eanas su diktagirjjiin čállojuvvojedje Sipoos ássan jagiid áigge.
Maŋimus jagiidis son ásai Linda doarjjaássanbáikkis Söderkullas, Sipoos. Kaija lei máŋggalágan attáldagaiguin, ja geavahii dáidduidis aviisačállosiin ja oassálasttii aktiivvalaččat iešguđet áiggegolu doaimmaide. Eallima lohppii rádjai son illui lagaš bearraša, fuolkiid ja ustibiid deaivvademiin ja sin ságaid guldalemiin.
Áigelinnjá dehálaš dáhpáhusat
Mearkkašahtti dáhpáhusat
njukčamánu 24. beaivi 1926 Kaija riegádii áhku ja ádjás viesus Heinävaaras, Kiihtelysvaaras
1927 Bearaš fárrii iežas ruoktot Kansanaho dállui Selkie gilis, Kontiolahtis
1931 Ruoktu manai bággovuovdinfidnemis, áhčči biddjojuvvui buohccevissui ja bearaš fárrii áhku ruoktot
1932 Ásai fuolkiid luhtte
1933 Álggahii álbmotskuvlla
1934 Bearaš fárrii girjerádjohuksii girkogilis
1935 Su áhčči jámii
1936 Gearggai njeallje jagi álbmotskuvllas
1937 Álggahii gaskaskuvlla Joensuus
1939 Dálvesoahti
geassemánu 25. beaivi 1941 Joatkkasoahti álggii
1942 Váccii gaskaskuvlla ja barggai geasset Lotta-bargguid diehtojuohkinkompaniijas
1943 Gearggai viđa jagi gaskaskuvllas ja barggai geasset Lotta-bargguid áibmogozihankompaniijas.
1944 Heittii logahaga giđđat ovtta jagi maŋŋá ruđa váilevašvuođa geažil
čakčamánu 19. beaivi 1944 Joatkkasoahti nohkai
1944–46 Oahpai Viipuri Musihkkainstituhtas Lahtis
1945 Orai jagi maŋit oasis Kontioniemi tuberkulosasanatoriumas
1946–1950 Oahpai skuvllaid musihkaoahpaheaddjeoahpus Sibelius Akademiijas (SA) Helssegis
1948–1952 Barggai Yleisradios
1949 Álggahii bearraša
1950–1959 Barggai musihkaoahpaheaddjin
1952–1958 Oahpai ja gárvvistuvai logonoman
1958 Nuoramus máná riegádeapmi
1960 Fárrii Lappeenrantii
1960–1962 Jođihii musihkkamánáidgárddi
1960 Vuosttas diktaeahket Aale Tynni dáidagaiguin Lappeenrantas
1962 Ovdanbuvttii seamma prográmma Teatteri Jurkkas
1962–1974 Barggai musihkaoahpaheaddjin
1963 Diktaeahket Aale Tynni ja Eino Leino dáidagaiguin Lappeenrantas
1964 Ovddit prográmmaid ođđa čájálmasat Joensuus ja Kouvolas
1964 Vuosttas prentehus dáidagis Laulukoulu
1966 Aaro Hellaakoski-prográmma Lappeenrantas ja ođđa čájálmasat Joensuus, Kouvolas ja eará sajiin
1969 Aale Tynni-prográmma Lappeenrantas
1970–1972 Ateistin sanoitus, čállinbargu
1971 Manai gaskaboddosaš buohcanvuođaealáhaga ala
1972 Ateistin sanoitus Finlandia Hall kamarasmusihkkasálas
1972 Oahppomátki Bulgáriii
1973 Máhcai bargui
1974 Ásai bistevaččat Spjutsunddas, Sipoos
1975 Manai bargonávccahisvuođaealáhaga ala
1976–1978 Oassálasttii čállinkurssas Paukkulan opisto oahppoásahusas Mikkelis
1977 Jumala, runoja valosta Finlandia Hall kamarasmusihkkasálas
1978 Semanttinen todistus Jumalan olemassaolosta Finlandia Hall kamarasmusihkkasálas
1978 Neitseellinen syntymä Finlandia Hall kamarasmusihkkasálas
1979 Tietämättömyyden tuskasta pois Finlandia Hall kamarasmusihkkasálas
1980 Jeesus Kristus on suomeksi Aurinko Finlandia Hall kamarasmusihkkasálas
1983–1986 Doaimmahii Kaarlo Marjanen girjji
1987 Gearggai Käpylä eahketskuvllas
1989 Synonyymiteoria Finlandia Hall kamarasmusihkkasálas
1992 Musihka kandidáhtadutkkus Sibelius Akademiijas (SA)
1992 Artihkal čuovvovaš almmuhussii: Pappilan mäeltä salokyliin, Kiihtelysvaaralukemisto 3
1996 Oaččui musihka mastera namahusa
1997 Pakinočállosat bláđđái: Mielenterveys áigečála
geassemánu 28. beaivi 1997 Vuosttas ovdanbuktin Kiihtelysvaara girjerájus: Kirjastonhoitaja Iida Piipponen syntyi sata vuotta sitten (30.9.1897), Kiihtelysvaaran Heinävaaralla Ala-Piippolassa. Kaseahtta ja diágovat.
1998 Kiihtelysvaarasta Iida Lampisen kansanlauluja, heivehan Pentti Paalanen
1999 Fárrii Linda doarjjaássanbáikái Söderkullii, Sipooi
1999–2000 Pakinočállosat bláđđái: Sipoon Sanomat
njukčamánu 25. beaivi 2000 Sipoo logahaga Tanskanen-matineá Kiasmas Helssegis
juovlamánu 2. beaivi 2000 Kaija Tanskanen-matineá, Synonyymiteoria, Finlandia Hall kamarasmusihkkasálas
2001 Ávvudeapmi Kaija Tanskanen 40 jagi barggu gudnin divttaid ovdanbuktin. Prográmma su iežas teavsttaiguin.
2002 Su isit jámii
2003 Artihkkalat čuovvovaš almmuhussii: Entiset mänimet, Heinävaaran kyläkirja
2000-lohku Videobáddehus Kaija Tanskanen jearahallamis ja divttain maid Kaija ieš lohká, Timo Munther
ođđajagemánu 15. beaivi 2012 Kaija jámii Söderkullas, Sipoos, 85-jahkásažžan
Almmuhuslogahallan
Dáidagat ja almmuhusat
- Laulukoulu, oahppogirji, 1963.
- Ateistin sanoitus, divttat, 1973.
- Jumala, divttat, 1975.
- Neitseellinen syntymä, divttat, 1978.
- Semanttinen todistus Jumalan olemassaolosta, teavsttat, 1978.
- Mini-lapsen laulukoulu, oahppogirji, 1979.
- Tietämättömyyden tuskasta pois, divttat, 1979.
- Ainikki Voipion tie Vassar Collegesta Taipalsaarelle, girji, 1983.
- Runoja Sipoosta Dikter om Sibbo I, 1992. ISBN 951-96669-0-7
- Synonyymiteoria Synonymteorin, teavsttat, 1992.
- Runoja Sipoosta Dikter om Sibbo II, 1996. ISBN 951-96669-2-3
- Runoja Sipoosta Dikter om Sibbo III, 1998. ISBN 951-96669-6-6
- Runoja Sipoosta IV, 1999. ISBN 951-98318-2-7
- Dikter från Sibbo IV, 1999.
- Runoja Sipoosta V, 2000. ISBN 951-98318-0-0
- Dikter från Sibbo V, 2003. ISBN 951-98318-4-3
- Runoja Sipoosta VI, 2003. ISBN 951-98318-1-9
- Dikter från Sibbo VI, 2003.
- Järkytyksiä, iešbiografiija jagiin 1926–2004, 2004.
- Runoja Sipoosta VII, 2004. ISBN 951-98318-5-1
- Runoja Sipoosta VIII, 2005. ISBN 951-98318-7-8
- Runoja Sipoosta IX, 2005. ISBN 951-98318-9-4
- Runoja Sipoosta X, 2006. ISBN 952-99639-0-4
- Runoja Sipoosta XI, 2007. ISBN 978-952-99639-2-8
- Muistiinpanoja Aurinkojumalasta, 2. prentehus, Palladium Kirjat, teavsttat, 2008.
- Valittuja runoja vuosilta 1970–2008, 2009.